Biskajan ylitys

Kolmaskymmeneskuudes päivä

Lähdettiin A Corunasta yhdentoista aikaan, aamupalat oli syöty ja nyt määränpääksi Ranska. Alkumatkasta odotettiin tuulia jokusen pari tuntia, jonka jälkeen alkoi aallokko ja tuuli painaa niin kovaa ettei meinannut kyydissä pysyä. Vauhti ei ollut järin kova, mutta kyyti sellainen, että kahvikuppia sai pitää noin 45* asteen kulmassa pöytään nähden, jottei se tyhjenisi omia aikojaan. Suvi on ollut koko matkan huonovointinen ja oleskellut kannella jo monta tuntia. Onneksi keli helpotti iltaa kohden ja yöllä kaikki saivat nukuttua. Neljän tunnin vuorosysteemi tuntuu ainakin näin aluksi ihan hyvältä. 

Kolmaskymmenesseitsämäs päivä 

Biskajan ylitys. Aamulla kuuden aikaan väsyttää. Autopilotti ajaa ja Suvi kuvaa delffiinejä, jotka tulivat taas meitä ilahduttamaan. Aurinko nousi noin seitsämän pintaan. Aamupuurot keiteltiin yhdeksän aikaan ja sen jälkeen pääsimme nukkumaan. Kun herättiin kahdelta alkoi pahin väsymys olla jo ohi ja virtaa taas tähän päivään. Päivällä kauhun hetkiä aiheutti hetkellisesti tukkoon mennyt vessa, joka saatiin tunnin jumppaamisen jälkeen taas vetämään. Hetken ajatus siitä, ettei huussiin olisi loppu reissulla asiaa sai aikaan kylmiä väreitä. Onneksi toimii taas! Tuuli puhalsi hyvin ja aurinko paistoi koko päivän ja oli mahtava purjehdus sää. Iltavuoro kymmenestä kahteen alkaa kohta, toivottavasti sää pysyy samanlaisena.

Kolmaskymmeneskahdeksas päivä 1.5.

Biskajan ylitys. Yö oli kamala, vettä tuli ämpäristä kaatamalla ja tuuli oli pahimmillaan rikkoa purjeet. Nukkuminen ei tahtonut onnistua, koska vene keinui niin rajusti, että sängyssä heittelehti ensin seinälle ja sen jälkeen melkein tippui lattialle. Päivällä ei nähnyt kunnolla sillä sumu, pilvinen taivas ja vesisade häiritsivät. Hyvää Vappua kaikille vaan sinne Suomeen. Meiltä jäi simat juomatta ja munkit syömättä. Päivällä otettiin sangriaa lasilliset juhlan kunniaksi.

Kolmaskymmenesyhdeksäs päivä 2.5.

Biskajan ylitys loppui aamuhämärässä ja sumuisessa sateessa L'Aber-Wrac'h:iin. Vaatteet likomärkinä ja väsyneinä talsimme satamatoimistolle suihkuun. Saimme sähköt ja lämmityksen päälle veneeseen ja ruokaa masuihin. Päiväunien jälkeen lähdimme Aten kanssa pieneen ihanaan ranskalaiseen kylään iltapäiväkävelylle, joka kestikin kuutisen tuntia. Kävelimme ylös kukkulalle, josta oli kauniit näkymät merelle ja eksyimme kylän lähiöön. Tulihan sekin paikka nähtyä.

Biskajan ylitys oli itsessään koettelemus, jota odotettiin innolla ja jännityksellä. Sää vaihteli kovasta tuulesta täysin tyyniin hetkiin, aurinko paistoi ja satoi kaatamalla, valvottiin yöllä ja päivällä sekä nähtiin auringon ja kuun nousut ja laskut. Tuntuu, että tuli koettua aikalailla kaikki erilaiset säät ja fiilikset matkan varrella. Oli hienoa kokea niinkin erilaisia purjehdushetkiä ja olihan se aika rankkaa valvoa neljän tunnin pätkissä neljä vuorokautta. Välillä tuntui siltä, että olis vaan halunnu jäädä nukkumaan lämpöiseen makuupussiin. Suurimman osan matkasta kaikki meidän kamat oli ihan märkiä, mukaan luettuna kengät, vaatteet ja takit. Aina, kun olit nukkunut sen ihanan neljä tuntia sait taas pukea ne rakkaat märät ja kylmät kuteet päälle ja heräsit tietäen, että vielä on monta samanlaista vuoroa edessä. Biskajan ylitys kesti kokonaisuudessaan neljä päivää ja yötä, joista puolet satoi täysillä. Näimme monena päivänä delfiinejä, jotka riemastuttivat matkantekoamme aina yhtä paljon. Oli aivan mahtavaa nähdä iloiset ja hyppivät delfiinit, jotka tuli leikkimään veneen keulaan ja pitivät aina kunnon shown meille. Kuulimme niiden keskustelevan toisilleen ja ne kääntyilivät vedessä tutkaillen meitä. Näimme monta laumaa, joista erottui pikkuiset temmeltäjät ja kookkaat vanhemmat. Oli aivan mieletöntä seurata niiden elämää ja iloa.
Koko Atlantin ajan meressä on näkynyt öisin tuikkivaa planktonia, joka näyttää ihanalle. Aallot hehkuvat ja kun delfiinit tulee yöllä uimaan veneen luokse, hohtaa planktoni tähtisumuna niiden ympärillä. Aivan sanoinkuvailematonta ja ihastuttavaa katseltavaa.

Ollaan kuultu, että Biskajan ylityksestä on olemassa merimiehille oma tatuointinsa, mutta ei olla vielä löydetty, että miltä se näyttää. Ehkä joskus otetaan sellaiset, jos on hyvän näköset. Ollan kyllä tosi iloisia, että tehtiin tuo matka.