Hampuri - Köpenhamina

Viideskymmenesyhdeksäs päivä 22.5.

Lähdettiin eilen bussilla Münsteristä Hampuriin ja oltiin Hampurin bussiasemalla perillä illan tullen. Hengailtiin kaupungilla bussiaseman läheisyydessä yötä myöten ja ziigailtiin kaupungin menoa. Oli jos jonkinlaista kulkijaa, eikä ihan parhaimmasta päästä ollu monikaan. Muutama laitapuolen kulkija tuli ostoskärryjen sun muiden härveleiden kanssa keräillen roskiksista pulloja ja muigelit hengaili kaduilla etsien seuraa. Pyrittiin pitämään rinkat turvassa ja oleman yhdessä, sillä oleskeltiin ehkä vähän huonoon aikaan kaupungilla. Tulipahan seki nähtyä. Yöelämä oli aika vilkasta. Käytiin mäkkärissä ottamassa kahvit ja odoteltiin Aten frendejä saapuvaksi. Yöllä kello kahen aikaan tavattiin ystävät, jotka poimi meidät pakun takatilaan ja niin meidän matka jatkui kohti huoltoasemaa ja mahdollista nukkumapaikkaa.... Kunnes poliisit pysäytti meidät ja melkien palkitsi meidät sakoilla, ku ei ihan ois saanu hengailla vaan pakun takaosassa, missä ei ollu mitään istuimia tai turvavöitä. No, me jätettiin sitte Atte siihen tienposkeen ja vietiin osa porukasta seuraavalle huoltsikalle. Käytiin sitte hakemassa Atte messiin ja niin oltiin lainkuuliaisia taas. Nukuttiin huoltoasemalla aamuyö ja aamu, kaikki 4 henkilöä mahtu ihan mukavasti pakun tavaratilaan nukkumaan. 

Päivällä käytiin kaupassa ja suunnattiin ihanan järven rannalle tekemään superhyvää retkiruokaa. Tehtiin Tom Yam keittoa (ihana Thaimaalainen ruoka) retkikeittimellä ja hengailtiin nätissä saksalaisessa luonnossa. Sitten meidän aika olikin lähteä takas bussiasemalle ja kohti seuraavaa määränpäätä eli Köpistä.

Kuudeskymmenes päivä 23.5.

Yöbussi oli myöhässä ainakin puoltoista tuntia ja odoteltiin sitä Hampurin kylmässä yössä. Kaikki mäkkärit sun muut kiskat oli menny jo kiinni, niin ei päästy enään lämpimiin tiloihin odottelemaan. 

Kun bussi vihdoin saapui puol kahdelta yöllä, oli ihana päästä istumaan lämpimään ja turvaan. Ihme säätöä oli kyllä, kun piti näyttää passit bussikuskille. Monelle matkustajalle tuli ongelmia bussiin pääsyssä, koska ylitettiin raja Saksasta Tanskaan. 

Neljän aikoihin aamuyöstä kaikki herätettiin ja jokaisen piti lähteä ulos bussista. Oltiin ajettu lautan autokannelle ja matkustajien piti mennä yläkansille matkan ajaksi. Me käytiin tax freessä shoppailemassa turkin pippureita matkaevääksi. Aamu seitsemältä oltiinki jo perillä Köpenhaminan juna-asemalla ja lähdettiin siitä suoraan lentokentälle. Lento Thaimaaseen oli ajallaan ja lähti kello 14.50 kohti lomaparatiisia. Vaihdettiin jo Köpiksessä vähän rahaa, niin ei tarvi Thaikkujen päässä miettiä heti ekaks massindeeruksia.

Wageningen - Senden

Viideskymmeneskolmas - viideskymmeneskahdeksas päivä 16.6.-21.5.

Matkustettiin Wageningenista Hollannista junalla Saksan Münsteriin tapaamaan meidän toisia ystäviä. He tulivat hakemaan meitä Münchenin juna-asemalta, sillä he asuvat hieman kauempana Sendenissä. Melkein koko päivä meni siihen, että matkustimme, mutta illalla oli luvassa laatuviihdettä. Menimme katsomaan keväistä kaupunkijuhlaa, jossa soitti hyvä bändi ja ruokaa ja juomaa oli tarjolla vaikka kuinka. Tuli ihanan kesäinen fiilis, kun kaikki kaupungin ihmiset olivat iloisesti kokoontuneet juhlimaan. Väki oli rentoa ja ruoka hyvää! 

Vietimme monta päivää ystäväperheellämme. Oli mukavaa nukkua sängyssä ja käydä ihan kunnon suihkussa, jossa lämmitä vettä riitti hyvin. Kävimme ajelulla lähiseudulla ja saimme ihastella aivan mielettömän ihanan näköisiä vanhoja linnoja, jotka komeilivat puutarhojen ja suurien puiden lomassa. Osa linnoista oli korjattu, osa täysin rähjääntyneitä ja vailla kunnostusta. Yksi linnoista oli aivan mieletön ja niin suuri, että sielä vois pitää vaikka kymmenet hääjuhlat samaan aikaan. Kukkaistutukset, vallihaudat, patsaat, portit ja sillat loivat niin kauniin ja idyllisen näkymän linnoineen, että ihastuttiin todella. 

Vietimme Suvin synttäreitä käymällä kylvyssä ja syömällä hienostuneesti. Aperatiiveja, uunikanaa, salaattia, patonkia ja viiniä. Nutellalla ja banaanilla höystettyä suklaakakkua, jäätelökonvehteja, pistaasijäätelöä ja skumppaa. 

Käytiin pyöräretkellä lähimaastossa ja ajettiin pitkin kukkaisreunustettuja maalaisteitä, kanaalin viertä ja lehtimetsän läpi. Lämmin ilma, aurinko ja keväinen tuuli tekee niin hyvää!

Ijmuiden - Amsterdam - Ütrecht - Wageningen

Neljäskymmenesyhdekses päivä 12.5.

Nautittiin läksäriskumpat, siivottiin vene ja pakattiin rinkat. Pestiin satamassa pyykit ja lähdettiin kohti Amsterdamia bussilla. Käveltiin kaupungilla ihmetellen coffee shoppeja ja muita paikallisia erikoisuuksia. Kaupunki näytti tosi mukavalle ja ihanat vesikanaalit loi tunnelmaa kaupunkielämään. Kanaaleissa kulkii turistiveneitä ja paikallisten asuntolaveneet könöttivät kanaaleiden reunoissa, kuin kesämökit konsanaan. Käytiin pizzalla ja kaljalla, jonka jälkeen suunnattiin ihanaan isoon puistoon. Päätettiin valvoa koko yö, koska 40 euroa parin tunnin unista tuntui kohtuuttomalta. Istuttiin puistossa ja seurattiin siilien, sorsien ja jänisten öistä elämää. Keskellä puistoaluetta oli lampi, jonka keskellä leijui valkoinen mekkoa esittävä patsas. Yön pimeydessä ja aamuyön usvassa leijuva mekko oli kuin suoraan kauhuelokuvasta.

Viideskymmenes päivä 13.5. 

Aamu alko sarastaa ja linnut laulaa. Ihana aurinko nousi ja aamuvirkkuja lenkkeilijöitä ja töihin menijöitä alkoi virrata pitkin Amsterdamin katuja. Me lähdettiin talsimaan kohti bussiasemaa, josta Tuula lähtee lentokentälle ja takaisin kohti Suomea.

Me jäätiin kiertelemään vielä Amsterdamia muutamaks tunniks, jonka jälkeen lähdettiin kyläilemään tutuille. Otettiin juna kohti Ütrehtia. Ihana ilma ja lämmin päivä! Me otettiin puistossa monta tuntia aurinkoa ja lepiä. Korkattiin kaljat ja nautittiin siitä, että minnekkään ei ollu kiire. Me tavattiin ihanat tutut ja grillattiin superhyvää ruokaa illalla. Katsottiin myös ekaa kertaa leffaa tällä matkalla :) 

Viideskymmenesyhdes päivä 14.5.

Nukuttiin pitkään ja lähdettiin käymään fillareilla kaupassa. Otettiin koko päivä rennosti ja nautittiin parvekkeella loikoillen auringon lämmöstä. Illansuussa käveltiin läheisessä puistossa ja voi miten ihanan näköstä täällä onkaan, kun kaikki puut on niin isoja ja vehreitä. Rakastan kiemurtelevia muratteja, jotka luo paratiisinomaista runsautta ja kanaaleissa vesi liplattaa rentouttavasti. Linnut laulaa ja aurinko paistaa. This is life! Just what we wanted :) 

Viideskymmeneskahdes päivä 15.5.

Saatiin yöpyä meidän tuttujen kotona, joten nukuttiin taas pitkään ja nautittiin jouten olosta. Aamupäivällä pakattiin rinkat ja käytiin vielä puistossa fillareiden kanssa fiilistelemässä dameja. Sit hypättiin bussiin ja junaan ja taas bussiin, jotta päästiin Wageningenin kaupungin lähelle maatilalle tapaamaan ystäviä. Nautiskeltiin viiniä, omenaa, patonkia ja ihania erilaisia hilloja välipalaksi ja höpöteltiin kuulumisia ihanassa tunnelmassa. Taasen kerran otettiin pyörät alle ja poljettiin kaupungille käymään namikaupassa ja syömässä. Illaksi päästiin paikalliseen bilemestaan, jossa oli ekat bileet meidän matkalla. Baarimikkoina toimi meidän ystävät ja ilta oli hauska. Tutustuttiin muutamiin uusiin ihmisiin ja tavattiin suomalainenkin opiskelija. Yöllä poljettiin Aten kanssa kämpille pimeessä, kylmässä ja kosteessa yössä. Ajettiin ohi majapaikasta ja käännyttiin takas ettimään oikeeta asuntoa, onneks löydettiin perille sit aika nopeesti, koska yö oli aika viilee. 

Boulogne - Ijmuiden

Neljäskymmenesviides päivä 8.5.

Yöpurjehduksella aamu alkoi sarastaa jo viideltä aamulla. Tuulta ei oo ollu koko matkalla ja aamun aikana alkoi tuulla iloksemme vastatuuli. Meitä ajoi kahdentoista aikaan vastaan Ranskan merivartioston laiva, joka päätti ottaa meidät syyniin. Pysähdyttiin keskellä merta ja harmaasta sota-aluksen näköisestä laivasta tuli kolme aseistettua miestä kumiveneellä veneeseemme. Neljäs tyyppi jäi kumiveneeseen ja kierteli veneemme ympäri varmaan tunnin. Meiltä kysyttiin kaikki mahdolliset veneen paperit ja passit sekä muita henkilötietoja ja  reittimme selvitettiin kokonaisuudessaan kolmen vuoden ajalta. Lopuksi veneen jokainen kolkka vielä tarkistettiin ja sitten saimme jatkaa matkaa. Veneen paikallaan pitäminen keskellä merta vastatuulessa ja -virrassa oli aika työlästä, mutta Atte ajoi kun mikäkin merikapteeni.

Parin tunnin päästä aloimme lähestymään Boulognen rantakaupunkia ja meitä lensi vielä vastaan helikopteri, joka pyöri taas ympärillämme hetken ja palasi sitten rannalle. Ollaanpas täällä tarkkoja, kun noin paljon syynätään. Me rantauduttiin satamaan ja kaikki meni ihan hyvin. Nyt ollaan tässä satamassa yötä ja odotellaan säätiedotuksia tuleville päiville. 

Neljäskymmeneskuudes päivä 9.5.

Nukuttiin, syötiin ja levättiin kunnolla. Tää satama on rumin mesta missä ollaan oltu. Satamatoimisto on ihan ok ja suihkut toimii, mutta muuten tää on tosi likanen ja epäkutsuva satama. Kalastajat palas kalastusreissultaan ja kiinnitti veneen satamaan, jonka jälkeen kalastajat alko viskomaan huolettomasti 'liian pieniä' rapuja satama-altaasen. Ravut joutu siis kanavaan, jonka vesi oli tosi likasta ja ravuilla oli siitä erittäin pitkä matka himaansa. Myrä  oli säätiedotuksista hävinnyt, joten suunnattiin ulos satamasta kolmen nurkilla. Päästiin sataman altaasta ulos niin huomattii, että aallokko oli parhaillaan seitsen metrisiä ja keli oli ihan mahdoton. Päätettiin kuitenkin yrittää, mutta kun kahden mailin matkaan kului melkeen kolme tuntia todettiin, ettei keli olisi tänään muuttumassa ainakaan parempaan suuntaan. Lähettiin takas satamaa ja huomenna otetaan uusiks.

Neljäskymmenesseitemäs päivä 10.5.

Lähdettiin satamasta aamulla puol kuudelta ja meri oli ihan erilainen, kun eilen. Tuulta ei juurikaan ollut ja aallot oli rauhottunu, joten matkanteko oli paljon mukavampaa. Illan suussa saavutettiin Rotterdamiin menevä väylä, joka meidän piti ylittää. Rahtilaivoja oli näkyvissä parisenkymmentä ja me pujoteltiin itsemme elävinä niiden seasta. Muutama laiva oli ankkurissa väylän tuntumassa ja just ku oltiin ohittamassa yhtä sellasta tosi isoa rahtilaivaa, niin se alkokin nostaa ankkuria ja laitto koneen päälle. Onneks ehittiin sen alta pois, sillä se alko jo liikkua, vaikka me oltiin vielä ihan lähellä sitä. 

Horisontissa siinsi meressä olevat tyylimyllyt ja kun me yön tullen saavutettiin ne, niin huomattiin, että niitä oli ihan järjetön määrä. Rannikkoseudulla sijaitsi meressä tuulimyllypuistoja ja niitten ohi purjehtiminen pimeässä olis ollu mahdotonta ilman tutkaa. Havaittiin pieni rako, mistä mahduttiin onneks menemään, sillä tuulimyllypuistojen kiertäminen olis tuonu meille ainakin 50 mpk lisää matkaa. 

Neljäskymmeneskahdeksas päivä 11.5.

Purjehdussää on erinomainen. Tuuli puhalsi juuri oikeasta suunnasta, virrat vaihtuivat aamupäivällä myötäisiksi ja aurinko paistoi. Kaikki oli kohdallaa ja Hollannin rannikko näkyy vierellämme. Seuraavaan satamaan loppuu meidän purjehdusmatka, joten oli mahtavaa fiilistellä vielä viimeinen päivä kauniissa säässä. Vene lipui eteenpäin aivan itsestään ja purjeet oli niin särmässä, että ohjata ei juuri edes tarvinnut. Muisteltiin miehistön kanssa koko matkaa ja fiilisteltiin parhaita muistoja. Ehdottomasti delfiinit ja auringon laskut ja nousut olivat parhaimmistoa. Kaupunkisatamista parhaimpina jäi mieleen Muxia, Vienna do Castello, Albufeira ja Cascai. Me käytiin Espanjassa, Gibraltarilla, Portugalissa, Ranskassa, Alderneyssa ja nyt saavutaan Hollannin Ijmuideniin. Matkaa kertyi 1900 meripeninkulmaa eli 3500 kilometriä, mahtava reissu.

L'Aber-Wrac'h - Alderney - Cherbourg

Neljäskymmenes päivä 3.5.

Aamulla käytiin hakemassa tuoretta patonkia ja lähdettiin taas matkaan, kohti yöpurjehdusta. Siinä se päivä menikin, ihan perussettiä. Oltiin vähän väsyneitä, mutta täysin tottuneita uuteen nelituntiseen elämän rytmiin. Suvin matkapahoinvoinnit loppu, kun vähän fiksailtiin normaaleja päivärutiineja ja nyt matka taittuu aika leppoisasti. Sataa ja lämpötila on +14 astetta.

Neljäskymmenesyhdes päivä 4.5.

Aurinko nousee jo kuudelta ja matkaa on vielä jonkun verran määränpäähän. VHF:n säätiedotuksissa tuli myrskyvaroitus ja meidän kummatkin navigaattorit sumeni samaan aikaan, eikä saatu niitä toimimaan. Päädyttiin vaihtoehtoiseen ratkaisuun ja rantauduttiin läheiselle Alderneyn saarelle. Käytiin kaupungilla juomassa oluet, jotta saatiin netistä katsottua säätiedot ja päätettiin jatkaa matkaa. Alderneyn saari oli muuten kiva, mutta sielä oli vain poijupaikkoja, niin ei viittitty jäädä sinne kovan myrskyn ajaksi. Navigaattoritkin toimi, kun lähdettiin muutaman tunnin legille kohti Cherbourgia. Aluksi oli ihan hyvä ilma, mutta sitten alkoi sataa ja tuulla päin pläsiä ja vastaan tulevat aallot heittelivät venettä. Sisulla ja tarmolla pari tuntia hyisevässä kaatosateessa ja aaltojen temmellyksessä, jonka jälkeen pääsimme sataman suojiin yltyvältä myskyltä. Tuulta 30m/s ja kaatosadetta. 

Neljäskymmeneskahdes päivä 5.5.

Nukuttiin ihanan pitkään ja nautiskeltiin vapaapäivästä täysin rinnoin. Otettiin Aten kanssa reput selkään ja lähdettiin talsimaan kaupungille. Nähtiin paljon leipomoita, lihamyymälöitä ja olutmestoja. Etsimämme ranskalainen viihtyisä kahvila jäi kuitenkin löytämättä, joten päädyimme pitämään picnikiä puistoon. 

Suvi sammahti jo seitsemän aikaan ruokalevolle ja jäi untenmaille muiden suunnatessa keilahallille viettämään iltaa.

Neljäskymmeneskolmas päivä 6.5.

Nukuttiinpas pitkään taas tänään ja herättiin aamiaiselle vasta kahdentoista aikaan. Lagailtiin ja käytiin sataman suihkussa. Talsittiin kaupungilla ja löydettiin vanhan luostarin rauniot, jotka oli eristetty korkein sähköaidoin. Netti ei juurikaan toimi, vaikka tää onkin iso ja tunnettu satama. Täältä se Titanickin kuulemma aikanaan jatkoi matkaansa Atlantille.. Niin luettiin turistioppaasta. Toukokuun alussa alko high season satamamaksuissa eli nyt on kaks kertaa kalliimpaa, kun mitä on ollu tähän asti. Tän sataman maksu per yö on n. 46€. 

Neljäskymmenesneljäs päivä 7.5.

Aamulla herätys kuudelta ja lähtö merelle kohti yöpurjehdusta. Herättiin Aten kanssa auttamaan lähdössä ja sitte päästiin takas nukkumaan neljäks tunniks. Päivä meni koneella ajaessa ja meri tuntu tosi tylsältä vuororovesivirtoineen. Nyt on matkanteko monimutkaistunut mukavasti, kun ennen riitti sää- ja tuulikarttojen katselu, niin nyt pitää ottaa huomioon myös merivirrat ja lasku/nousuvesi. Voi olla, että sataa ja tuulee yhdestä suunnasta, maininki tulee toisesta suunnasta ja merivirrat kolmannesta suunnasta. Välillä pusketaan eteenpäin oikein kunnolla vastatuuleen, aallokkoon ja merivirtaan, kun taas toisena hetkenä matkanteko taittuu lähes itsestään. 

Täällä Englannin kanaalissa kuuluu sekä Englannin että Ranskan merivartiosto VHF:stä. Meitä käytiin jo kertaalleen pälyilemässä helikopterista Ranskan puolella. Helikopteri lensi muutaman kierroksen veneemme ympäri ja lähti takaisin rannikolle. 

Biskajan ylitys

Kolmaskymmeneskuudes päivä

Lähdettiin A Corunasta yhdentoista aikaan, aamupalat oli syöty ja nyt määränpääksi Ranska. Alkumatkasta odotettiin tuulia jokusen pari tuntia, jonka jälkeen alkoi aallokko ja tuuli painaa niin kovaa ettei meinannut kyydissä pysyä. Vauhti ei ollut järin kova, mutta kyyti sellainen, että kahvikuppia sai pitää noin 45* asteen kulmassa pöytään nähden, jottei se tyhjenisi omia aikojaan. Suvi on ollut koko matkan huonovointinen ja oleskellut kannella jo monta tuntia. Onneksi keli helpotti iltaa kohden ja yöllä kaikki saivat nukuttua. Neljän tunnin vuorosysteemi tuntuu ainakin näin aluksi ihan hyvältä. 

Kolmaskymmenesseitsämäs päivä 

Biskajan ylitys. Aamulla kuuden aikaan väsyttää. Autopilotti ajaa ja Suvi kuvaa delffiinejä, jotka tulivat taas meitä ilahduttamaan. Aurinko nousi noin seitsämän pintaan. Aamupuurot keiteltiin yhdeksän aikaan ja sen jälkeen pääsimme nukkumaan. Kun herättiin kahdelta alkoi pahin väsymys olla jo ohi ja virtaa taas tähän päivään. Päivällä kauhun hetkiä aiheutti hetkellisesti tukkoon mennyt vessa, joka saatiin tunnin jumppaamisen jälkeen taas vetämään. Hetken ajatus siitä, ettei huussiin olisi loppu reissulla asiaa sai aikaan kylmiä väreitä. Onneksi toimii taas! Tuuli puhalsi hyvin ja aurinko paistoi koko päivän ja oli mahtava purjehdus sää. Iltavuoro kymmenestä kahteen alkaa kohta, toivottavasti sää pysyy samanlaisena.

Kolmaskymmeneskahdeksas päivä 1.5.

Biskajan ylitys. Yö oli kamala, vettä tuli ämpäristä kaatamalla ja tuuli oli pahimmillaan rikkoa purjeet. Nukkuminen ei tahtonut onnistua, koska vene keinui niin rajusti, että sängyssä heittelehti ensin seinälle ja sen jälkeen melkein tippui lattialle. Päivällä ei nähnyt kunnolla sillä sumu, pilvinen taivas ja vesisade häiritsivät. Hyvää Vappua kaikille vaan sinne Suomeen. Meiltä jäi simat juomatta ja munkit syömättä. Päivällä otettiin sangriaa lasilliset juhlan kunniaksi.

Kolmaskymmenesyhdeksäs päivä 2.5.

Biskajan ylitys loppui aamuhämärässä ja sumuisessa sateessa L'Aber-Wrac'h:iin. Vaatteet likomärkinä ja väsyneinä talsimme satamatoimistolle suihkuun. Saimme sähköt ja lämmityksen päälle veneeseen ja ruokaa masuihin. Päiväunien jälkeen lähdimme Aten kanssa pieneen ihanaan ranskalaiseen kylään iltapäiväkävelylle, joka kestikin kuutisen tuntia. Kävelimme ylös kukkulalle, josta oli kauniit näkymät merelle ja eksyimme kylän lähiöön. Tulihan sekin paikka nähtyä.

Biskajan ylitys oli itsessään koettelemus, jota odotettiin innolla ja jännityksellä. Sää vaihteli kovasta tuulesta täysin tyyniin hetkiin, aurinko paistoi ja satoi kaatamalla, valvottiin yöllä ja päivällä sekä nähtiin auringon ja kuun nousut ja laskut. Tuntuu, että tuli koettua aikalailla kaikki erilaiset säät ja fiilikset matkan varrella. Oli hienoa kokea niinkin erilaisia purjehdushetkiä ja olihan se aika rankkaa valvoa neljän tunnin pätkissä neljä vuorokautta. Välillä tuntui siltä, että olis vaan halunnu jäädä nukkumaan lämpöiseen makuupussiin. Suurimman osan matkasta kaikki meidän kamat oli ihan märkiä, mukaan luettuna kengät, vaatteet ja takit. Aina, kun olit nukkunut sen ihanan neljä tuntia sait taas pukea ne rakkaat märät ja kylmät kuteet päälle ja heräsit tietäen, että vielä on monta samanlaista vuoroa edessä. Biskajan ylitys kesti kokonaisuudessaan neljä päivää ja yötä, joista puolet satoi täysillä. Näimme monena päivänä delfiinejä, jotka riemastuttivat matkantekoamme aina yhtä paljon. Oli aivan mahtavaa nähdä iloiset ja hyppivät delfiinit, jotka tuli leikkimään veneen keulaan ja pitivät aina kunnon shown meille. Kuulimme niiden keskustelevan toisilleen ja ne kääntyilivät vedessä tutkaillen meitä. Näimme monta laumaa, joista erottui pikkuiset temmeltäjät ja kookkaat vanhemmat. Oli aivan mieletöntä seurata niiden elämää ja iloa.
Koko Atlantin ajan meressä on näkynyt öisin tuikkivaa planktonia, joka näyttää ihanalle. Aallot hehkuvat ja kun delfiinit tulee yöllä uimaan veneen luokse, hohtaa planktoni tähtisumuna niiden ympärillä. Aivan sanoinkuvailematonta ja ihastuttavaa katseltavaa.

Ollaan kuultu, että Biskajan ylityksestä on olemassa merimiehille oma tatuointinsa, mutta ei olla vielä löydetty, että miltä se näyttää. Ehkä joskus otetaan sellaiset, jos on hyvän näköset. Ollan kyllä tosi iloisia, että tehtiin tuo matka.

Muxia - A Coruna

Kolmaskymmenesneljäs päivä 

Aamulla ysin jälkeen irrotettiin köydet ja lähdettiin kohti A Corunaa. Säätietoja ei eilisen netittömyyden takia päästy juuri katsomaan vaikka olis tarvittu, sillä aikaisemmin luvattu mysky oli mahdollisesti siirtyny myöhemmäksi tai hävinnyt kokonaan. Jos myräkkä ois lähteny ennustuksista ni ois ollut mahdollisuuksia päästä suoraan Biskajan lahden yli. Saavuttiin A Corunan satamaan ja pääsimme katsomaan sääennustuksen. Pääsisimme lähtemään ylihuomenna Biskajanlahden ylitykselle.

Kolmaskommenesviides päivä 

A Corunassa käytiin kaupassa ja laitettiin kaikki kuntoon veneessä Biskajaa varten. Täytettiin kaapit ruoalla jota piti olla siltä varalta, että matka kestäisi pidempään, kuin sen suunnitellun neljä päivää. Vesisäiliöt täytettiin piripintaan ja tarkasteltiin kaikki mahdolliset ja mahdottomat asiat kuten etupurjeen pultit, joista yksi oli ottanut ilmeisesti yön aikana hatkat. Levättiin ja käveltiin kaupungilla keräten voimia tulevalle purjehdukselle.