Neljäskymmenesviides päivä 8.5.
Yöpurjehduksella aamu alkoi sarastaa jo viideltä aamulla. Tuulta ei oo ollu koko matkalla ja aamun aikana alkoi tuulla iloksemme vastatuuli. Meitä ajoi kahdentoista aikaan vastaan Ranskan merivartioston laiva, joka päätti ottaa meidät syyniin. Pysähdyttiin keskellä merta ja harmaasta sota-aluksen näköisestä laivasta tuli kolme aseistettua miestä kumiveneellä veneeseemme. Neljäs tyyppi jäi kumiveneeseen ja kierteli veneemme ympäri varmaan tunnin. Meiltä kysyttiin kaikki mahdolliset veneen paperit ja passit sekä muita henkilötietoja ja reittimme selvitettiin kokonaisuudessaan kolmen vuoden ajalta. Lopuksi veneen jokainen kolkka vielä tarkistettiin ja sitten saimme jatkaa matkaa. Veneen paikallaan pitäminen keskellä merta vastatuulessa ja -virrassa oli aika työlästä, mutta Atte ajoi kun mikäkin merikapteeni.
Parin tunnin päästä aloimme lähestymään Boulognen rantakaupunkia ja meitä lensi vielä vastaan helikopteri, joka pyöri taas ympärillämme hetken ja palasi sitten rannalle. Ollaanpas täällä tarkkoja, kun noin paljon syynätään. Me rantauduttiin satamaan ja kaikki meni ihan hyvin. Nyt ollaan tässä satamassa yötä ja odotellaan säätiedotuksia tuleville päiville.
Neljäskymmeneskuudes päivä 9.5.
Nukuttiin, syötiin ja levättiin kunnolla. Tää satama on rumin mesta missä ollaan oltu. Satamatoimisto on ihan ok ja suihkut toimii, mutta muuten tää on tosi likanen ja epäkutsuva satama. Kalastajat palas kalastusreissultaan ja kiinnitti veneen satamaan, jonka jälkeen kalastajat alko viskomaan huolettomasti 'liian pieniä' rapuja satama-altaasen. Ravut joutu siis kanavaan, jonka vesi oli tosi likasta ja ravuilla oli siitä erittäin pitkä matka himaansa. Myrä oli säätiedotuksista hävinnyt, joten suunnattiin ulos satamasta kolmen nurkilla. Päästiin sataman altaasta ulos niin huomattii, että aallokko oli parhaillaan seitsen metrisiä ja keli oli ihan mahdoton. Päätettiin kuitenkin yrittää, mutta kun kahden mailin matkaan kului melkeen kolme tuntia todettiin, ettei keli olisi tänään muuttumassa ainakaan parempaan suuntaan. Lähettiin takas satamaa ja huomenna otetaan uusiks.
Neljäskymmenesseitemäs päivä 10.5.
Lähdettiin satamasta aamulla puol kuudelta ja meri oli ihan erilainen, kun eilen. Tuulta ei juurikaan ollut ja aallot oli rauhottunu, joten matkanteko oli paljon mukavampaa. Illan suussa saavutettiin Rotterdamiin menevä väylä, joka meidän piti ylittää. Rahtilaivoja oli näkyvissä parisenkymmentä ja me pujoteltiin itsemme elävinä niiden seasta. Muutama laiva oli ankkurissa väylän tuntumassa ja just ku oltiin ohittamassa yhtä sellasta tosi isoa rahtilaivaa, niin se alkokin nostaa ankkuria ja laitto koneen päälle. Onneks ehittiin sen alta pois, sillä se alko jo liikkua, vaikka me oltiin vielä ihan lähellä sitä.
Horisontissa siinsi meressä olevat tyylimyllyt ja kun me yön tullen saavutettiin ne, niin huomattiin, että niitä oli ihan järjetön määrä. Rannikkoseudulla sijaitsi meressä tuulimyllypuistoja ja niitten ohi purjehtiminen pimeässä olis ollu mahdotonta ilman tutkaa. Havaittiin pieni rako, mistä mahduttiin onneks menemään, sillä tuulimyllypuistojen kiertäminen olis tuonu meille ainakin 50 mpk lisää matkaa.
Neljäskymmeneskahdeksas päivä 11.5.
Purjehdussää on erinomainen. Tuuli puhalsi juuri oikeasta suunnasta, virrat vaihtuivat aamupäivällä myötäisiksi ja aurinko paistoi. Kaikki oli kohdallaa ja Hollannin rannikko näkyy vierellämme. Seuraavaan satamaan loppuu meidän purjehdusmatka, joten oli mahtavaa fiilistellä vielä viimeinen päivä kauniissa säässä. Vene lipui eteenpäin aivan itsestään ja purjeet oli niin särmässä, että ohjata ei juuri edes tarvinnut. Muisteltiin miehistön kanssa koko matkaa ja fiilisteltiin parhaita muistoja. Ehdottomasti delfiinit ja auringon laskut ja nousut olivat parhaimmistoa. Kaupunkisatamista parhaimpina jäi mieleen Muxia, Vienna do Castello, Albufeira ja Cascai. Me käytiin Espanjassa, Gibraltarilla, Portugalissa, Ranskassa, Alderneyssa ja nyt saavutaan Hollannin Ijmuideniin. Matkaa kertyi 1900 meripeninkulmaa eli 3500 kilometriä, mahtava reissu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti