Kuala Lumpur -Malesia

Kuala Lumpurin lentokentältä lähdettiin junalla kohti keskustaa. Matka kesti ja maksoi puolet vähemmän kuin muut vaihtoehdot. Keskustassa käytiin turistipisteellä, koska ei oltu tsekkailtu mitään etukäteen. Sieltä löytyi niin kattava valikoima oppaita Malesian mestoista, että otettiin lähes kaikki ilmaiset oppaat beesiin. Sitte suunnattii monoraililla kohti hotlaa.

Hotellilla saatu palvelu ja uudet frendit sai meijät jäämään samaan majotukseen pitemmäksi aikaa, yhteensä oltiin seitsämän yötä ja kolmessa eri huonessa. Pisin aika yhdessä paikassa! Yks hyvä syy tähän oli myös GOKL -bussi, joka on täysin ilmainen ja ajaa neljää eri linjaa ympäri kaupunkia kymmenen minuutin välein. Kaupungilla liikkuminen on todella vaivatonta eikä tuktuk kuskeja tai muita huutelijoita juuri ole. Kaupunkia käytiin katsomassa monena päivänä ja nähtiin aika paljon. Meidän iloks ramadan loppu just samaan aikaan ku oltiin kaupungissa, joten päästiin näkemään myös juhlavilinää. Käytiin myös vierailemassa Bhatu luolalla, joka on hindujen pyhä paikka. 

Tykättiin Kuala Lumpurista tosi paljon, koska se oli siisti ja muutenki tosi miellyttävä kaupunki. Oli aika kiva olla viikko sivistyksen parissa ja oli ihanaa vaan kävellä kaupungilla rauhassa. Vierailtiin muutaman kerran myös suurissa ostoskeskuksissa, koska muutamat vaatteet alkaa olla jo aika loppu tän neljän kuukauden intensiivisen käytön jälkeen. Oli aika ihanaa saada täysin uutta kledjua niskaan :)

Käytiin pari kertaa iltakävelyllä meidän hotlan vieressä olevalla järvellä ja katseltiin, kun kaupunki heijastui veteen kauniina. Twin Towers ja KL Tower oli kaikista kauneimmillaan illan hämärtyessä.

Dalat - Vietnam

Saavuttiin Dalatiin minibussilla vuoristorataa muistuttavia teitä pitkin, joiden huolto oli ilmeisesti jäänyt vähän vähemmälle. Meiltä oli jäänyt huomaamatta, että Dalat on vuoristossa ja ilmasto on noin 10 astetta kylmempi, koska paikka on niin korkealla. Varaamamme hotelli oli kaikkea muuta kuin mitä netissä oli luvattu, joten päätettiin vaihtaa. Seuraava hieman kalliimpi olikin jo paljon parempi. Vietettiin yksi yö dormissa ja todettiin, että oma huone on huomattavasti helpompi kaksin matkustaville. 

Dalat on pieni kaupunki, jonka ympäristössä on paljon nähtävää ja siksi päätimme ottaa läheisestä hotellista pienen turistikierroksen. Meidät haettiin hotellilta aikaisin ja suuntasimme ensin ruusutarhoille. Ruusutarhoilta lähdettiin katsomaan alkuperäisten Dalatlaisten elämää ja saimme kuulla miten hommat toimii vielä tänäkin päivänä. Kahviplantaaseja oltiin nähty paljon jo matkalla, mutta pysähdyttiin kuitenkin vielä yhteen. Pääsimme maistamaan maailman hienointa kahvia, joka käy sivettikissan ruuansulatuksessa hakemassa entsyymejä. Kahvi oli melko kallista, mutta todella hyvää. Sieltä lähdettiin heinäsirkka-farmille, jossa nähtiin kuinka heinäsirkkoja kasvatetaan ruoaksi. Saimme myös maistella näitä herkullisia otuksia riisiviinan pehmeän poltteen kera. Saavuttiin silkkifarmille missä saimme hyvän käsityksen siitä miten silkkiä valmistetaan ja miksi silkki on niin hienoa, kallista ja mikä ero on hyvällä ja huonolla silkillä. Visiteerattiin seuraavaksi vesiputous, jonka taakse oli mahdollista kävellä. Ohjattu retki oli kiva ja saatiin nähdä monta sellasta paikkaa, minne ois ollu vaikee päästä julkisilla kulkuneuvoilla.

Mui ne - Vietnam

Neljän tunnin bussimatka Mui neen sujui kuin unelma, väsyneinä sleeping bussiin ja ei muuta ku nukkumaan. Perille päästyämme hotlalla meitä odotti iloinen yllätys, sillä olimme liian aikaisin paikalla. Meidät siirrettiin pienen hotelliketjun parempaan hotelliin. Oltiin buukattu budjettihotla, mutta päästiinki sitte ihan ylelliseen hotelliin. Samaan hintaan saatiin huomattavasti hulppeempi huone, joka sijaitsi ihan uima-altaan vieressä. Altaalla tuliki sitte vietettyä pari päivää ihan vain lepäillen ja hyvää ruokaa syöden. Ravintolan menu oli -50% koska oli off-season, joten nautiskeltiin täysin rinnoin.

Käytiin pyöräretkellä katsomassa punaisia dyynejä, jotka valitettavasti ei ollukkaan niin punaisia, ku mitä luultiin. Näkymä dyynien huipuilta oli kuitenki vaivan arvonen. Punertava hiekka vasten sinistä merta ja pilvistä taivasta oli kaunis. Saatiin myös ostettua hieman uutta päälle pantavaa, vaikka vaateliikkeen myyjä ei ollutkaan niin innoissaan, kun Aten haluamat shortsit piti riisua mallinukelta.

Mui ne oli ihan ok mesta, mut sinne kannattaa suunnata varmaan seasonilla, jos haluu nauttia merestä ja rannasta. Meistä ranta ei ainakaan ollu mikään ihmeellinen. Illalla ja yöllä kylän lahti oli kyl kaunis, ku meri oli ihan täynnä kalastajaveneitä ja niiden valoja!

Ho Chi Minh City (Saigon) -Vietnam

Matka bussilla Phnom Phenistä kohti Vietnamia kesti noin seitsämän tuntia. Saavuttuamme Saigoniin lähdettiin heti etsimään hotellia, joka löytyi onneks helposti sillä majapaikkoja oli tajolla järjettömän paljon. Täynnä elämää oleva kaupunki teki heti lähtemättömän vaikutuksen. Ravintolat oli auki yöhön asti ja kaikki paikat tuntui olevan täynnä porukkaa koko illan. Musiikki soi ja reppureissaajia riitti. 

Kaupunki oli ihan mukava monine puistoineen ja käytiinpähän me eläintarhassakin ihmettelemässä uusia eläinlajeja. Nähtiin kirahveja, norsuja, käärmeitä, virtahepoja, sarvikuonoja, tiikereitä, leijonia, krokotiileja, strutseja, orankeja ja monia muita eksoottisia eläinlajeja. Bongattiin myös tosi isoksi kasvanut vanha puu, jota oli pakko jäädä hetkeksi ihmettelemään. Kierrettiin kaupungilla katselemassa nähtävyyksiä ja nautiskeltiin sateettomista lämpösistä päivistä.

Saigonissa yövyttiin meidän matkan moderneimmassa paikassa. Kapselihotellissa oli eri kerrokset naisille ja miehille. Jokeiselle oli oma kapseli, joka oli perjaatteessa vain seinään upotettu sänky, joka loi pienen kolmen neliömetrin kokoisen huoneen. Omaa rauhaa toi laskettava sermi. Yhteiset vessat ja suihkutilat oli tosi hyvät ja saatiinpa nauttia parhaista suihkuista juurikin tässä samaisessa hotellissa. Suihkusta tuli hyvällä paineella kuumaa vettä ja kunnolla! Yksi yö kapselihotellissa makso 7$/nassu. Oli ehdottomasti kiva kokemus :) Ekaa kertaa jouduttiin olemaan eri huoneissa meidän matkalla. Kummatkin sai koko illan ja yön omaa aikaa ja taidettiin molemmat wifitellä yömyöhään.

100 päivää Phnom Phen

Sadas päivä 2.7.

Aamusta lähdettiin käymään Killing Fieldillä. Päästiin tuktukilla portille, josta ostetiin 6$ tiketit. Saatiin kuulokkeet ja laite mistä sai kuunneltua kattavan selostuksen paikassa tehdyistä hirmuteoista. Maasta törröttävät ihmisten luut olivat karmaiseva näky ja osa paikoista oli aidattu, ettei joukkohautojen päällä käveltäisi, mutta luita nousi maasta näkyviin myös kävelypoluilla. Kierroksen lopuksi mestoilla oli myös pienehkö museo kertomassa paikan historiasta. Kuolleille uhreille oli myös tehty iso muistomerkki, jonka sisälle oli koottu sadoittain pääkalloja ja muita suuria luita näkyville. 

Lähdimme takaisin hotellille päin aamulla sovitulla tuktuk kyydillä. Sovittiin kuskin kanssa, että hän käyttää meitä vielä Royal Palacessa ja Russian marketissa. No palatsi oli jo mennyt viideltä kiinni, joten pyörähdimme palatsin ympäri tuktukilla ja lähdimme markettia kohti. Markettikin oli juuri sulkeutumassa, kun sinne pääsimme, mutta saimme kuitenkin hyvän kuvan siitä miltä paikka näyttää ja päästiin kokeilemaan tinkaustaitoja vielä auki olevalla vaatekojulla. Siitä suuntasimme hotellille ja sovittiin kuskimme kanssa vielä illan ravintolaan menosta. 

Hotellilla nopea siistiytyminen ja sitten ravintolakadulle tapaamaan ystäviämme. Kun pääsimme perille tuktuk kuskimme kanssa sopimamme hinta olikin muuttunut, eikä sovittua kyytiä takaisin ollutkaan tiedossa. Kuumeisen väittelyn jälkeen päästiin sopuun, ettei kuski hae meitä illalla ja hinta oli sopiva kummallekkin.. tämän olisi varmasti voinut välttää, jos oltaisiin puhuttu edes suurin piirtein samaa kieltä. Vietimme pitkän hauskan ravintolaillan ja jatkoille lähdettiin ystäviemme hotellille. Juhlat parhaan muistikuvan mukaan loppuivat noin kuuden aikaan aamulla. Hauskaa oli! :)

Siem Reap - Phnom Phen

Yhdeksäskymmeneskuudes päivä 28.6.

Herätyskello soi aikasin meille aamu-unisille. Käytiin taas vuokraamassa pyörät Angkorin tutkimista varten ja lähettiin polkemaan ilman aamiaista. Tänään päätettiin kiertää pidempi lenkki temppeleillä, sillä kierrettiin itäinen puolisko, jossa oli aika paljon pieniä ja vähän kesympiä nähtävyyksiä. Me tykättiin kyl tosi paljon esimerkiks sellasesta ihan punasesta kivestä tehdystä temppelistä ja sit sellaseta, missä oli norsupatsaita.

Syötiin aamiaiseväät temppelin portilla, joka aukes isoon vanhaan vesivarantoon (joka nykyisin oli täysin kuiva suuri monttu). Angkorin temppeleillä oli tosi isoja vanhoja vesialtaita, joissa on joskus ollu vettä, mutta nyt ne näytti täysin aavikoituneilta. 

Viimeseks käytiin temppelillä, joka oli korkee ja pieni. Siihen temppeliin ei oltu tehty mitään puisia portaita vaan saatiin kävellä ihan ne oikeet vanhat portaat ite ylös. Portaat oli niin pienet, että piti kulkee sivuttain, jotta omat jalat mahtu niihin. Ku oltiin päästy ylös ni alko sataa. Lähettiin sateen hellittyä polkemaan takasin himaan ja oltiin illalla ihan väsyneitä. Käytiin syömässä superhyvää intialaista ruokaa iltapalaks :)

Yhdeksäskymmenesseitsemäs päivä 29.6.

Tänään suunnataan minibussilla kohti Phnom Pheniä. Dösä haki meijät suoraan hotlan edestä ja kolmen pysähdyksen kautta Kambodzan pääkaupunkiin. Matka meni hyvin muutamaa vahvaa äkkijarrutusta lukuun ottamatta. Kerran tiellä oli lehmä, jota jouduttiin väistämään, mut koska meidän kuski ajo jotain satasta kokoajan, ni jouduttiin tekee aikamoinen liike. Oltiin odotettu, että Phnom Phen ois jotenki oikeesti kaupunkimaisempi, jotenki vähän jopa petyttiin heti ensi näkemältä.

Yhdeksäskymmeneskahdeksas päivä 30.6.

Tänään otetaan iisiä hotellihuoneessa ja kelaillaan vähän, että mitäs tässä nyt sitte tehtäis. Me tultiin tänne Phnom Pheniin kattomaan kaupunkia ja historian jättämiä jälkiä eli killing fealdsiä ja kidutusmuseota. Kun ollaan nähty ne ni lähdetään varmaan Laosiin. Katottiin just busseja, mut taitaa mennä kyllä meidän valinta lentokentän kautta. Maksaa vähän enemmän, mutta eipä tarvi istuu 24h bussissa kaikkine vaihtoineen ja rajanylityksineen. Äsken ku katottiin niin olis halvempi lentää Malesian kautta naapurivaltioon, joten ehkä nähdään sitte taas yks ylimääränen maa tässä matkan varrella. 

Käytiin kävelemässä kaupungilla ja syötiin taas superhyvää safkaa. Huomenna lähetään vähän halvempaa majotusta kohti ja mennään varmaan kattoo kans Royal Palacea. 

Yhdeksäskymmenesyhdeksäs päivä 1.7.

Nyt on sitte 99 päivää plakkarissa tällä meijän matkalla. Aika kivaa :)

Heräiltiin aamulla ihan normisti ja keräiltiin pyykit kuivumasta. Ollaan pesty melkeen koko matkalla aina nyrkkipyykillä kaikki vaatteet ja ripusteltu ympäri hotellihuonetta. Ei ne ihan kuiviks tuu, mutta ihan tarpeeks, kun ne on taas kuitenki kohta ihan pölysiä ja märkiä hiestä. 

Keräiltiin kimpsut ja kampsut kasaan ja lähettiin talsimaan kohti uutta guesthousea. Katottiin netistä valmiiks hotlahuone, missä ois oma seiffi, lämmin vesi, ilmastointi, bilispöytä, uima-allas ja jääkaappi. Käveltiin guesthouseen, joka oli aika täynnä muitakin reppureissaajia. Meille on tullu rutiiniks aina tarkistaa huone ennen, ku annetaan mitään passeja zekattavaks tai maksetaan. Käytiin tarkastaa huone, eikä oltu kyl tyytyväisiä hinta-laatusuhteeseen, joten huomautettiin puuttuvasta omasta seiffistä ja jääkaapista. Oikeastaan ne oli just ne asiat, joden takia oltiin ottamassa just tää tietty guesthouse. No ei sitte jääty siihen paikkaan, koska palvelu ja huone ja hintasuhde ei kohdannu meidän mielestä. Jatkettiin kävelemistä seuraavalle vaihtoehtoiselle guesthouselle, joka oli halvempi ja pelkistetympi. Palvelu oli paljon parempaa ja hintakin oli kivempi. 

Päätettiinkin sitte mennä Royal Palacen sijaa tänään kattomaan S21 kidutusmuseota, joka on ollu tärkee paikka historian puolesta. Tiedettiin, että kokemus tulee olemaan omaa laatuaan ja käveltiin museolle hieman varautuneena tulevaan tunnevyöryyn. Museo makso 3$ per nuppi ja oltiin sielä jokusen kolme tuntia. Hiljaa kierrettiin kaikki rakennukset ja huoneet läpi ja annettiin aikaa kokemukselle. On niin sanoinkuvailematonta yrittää ees ymmärtää tai käsittää mitään massamurhaa ja ihmisten kidutusta tai tappamista. Meitä kohtas kidutukseen noin 35 vuotta sitten käytetty koulurakennus, joka oli modattu nimenomaan vankien kuulusteluihin ja kidutukseen. Monet kasvot ja pääkallot katsoivat meitä suoraan silmiin monilta seiniltä. Esillä oli myös vankien ja muutaman eloonjääneen kertomuksia tapahtumista. Muistoksi sytytettiin suitsuke palamaan ja hiljennyttiin täysin. 

Ku käveltiin ulos museosta, niin oltiin aika omissa maailmoissamme. Nykypäivän Phnom Phen löi täysin päin naamaa. Perskutin tuktuk-kuskit!

Siem Reap

Yhdeksäskymmenesensimmäinen päivä 23.6.

Rankan päivän jälkeen uni teki terää ja hotellilta saatu aamupala paransi oloa huomattavasti. Käytiin katsastamassa uus kaupunki ja huomattiin, että dollarit piti mielessä muuttaa takas eurojen sijaan bateiks et sai jonkun kuvan et paljon mikäkin maksaa. Hieman skeptisen ekan päivän jälkeen oli aika sekasin, että bateja, rielejä, euroja ja dollareita eli mitä se ruoka nyt maksoi? Syötiin illallinen uusien ystäviemme kanssa ja taas oli yksi päivä pulkassa. Ruoka oli aikalailla saman hintasta ku Thaimaassa. Thaikuissa syötiin usein joku vähän alle 100 batia annos ja se ois vähän vajaat kolme euroo ja saman verran tääläkin maksaa monessa paikassa ruoka. Olut on sentään pikkasen halvempaa :) 

Yhdeksäskymmenestoinen päivä 24.6.

Tänään käytiin mystisillä ja puhuttelevilla temppeleillä Angkorissa. Otettiin minibussi meidän uusien kanadalaisten frendien kanssa ja saatiin hyvä diili, johon sisältyi opas ja kyyditykset hotellilta kolmeen isoimpaan kohteeseen. Näimme mahtavat temppelit ja oppaamme kertoi paljon paikkojen historiasta, joka oli huomattavasti parempi kuin se, että olisi itse mennyt sinne palloilemaan ja ollut tietämätön kaikesta mitä opas kertoi. Jokaiseen temppeliin liittyi hienoja yksityiskohtia ja tarinoita. 

Kuvia löytyy Runawayn facebookista (Runaway around the world).

Illalla oltiin taas rättiväsyneitä päivän infopläjäyksestä ja mentiin raflaan syömään kunnon safkat. Illalla sato ihan kunnolla taas vettä, kun nyt on tää sadekausi. Onneks kuitenki päivällä on yleensä aurinkoista ja puolpilvistä ja lämpöä sen joku 30 astetta.

Yhdeksäskymmeneskolmas päivä 25.6.

Vietettiin aamu ystäviemme kanssa poolilla, jonka jälkeen lähdettiin halvan majapaikan metsästykseen. Katottiin netistä pari vaihtoehtoa ja painuttiin paikan päälle katsastamaan. Guesthousien hintapyynti oli netissä dollarin tai kaks halvempi kuin paikan päällä. Normi tinkaamisella jo sovittu hinta nous, kun esimerkiks piti kuumaa vettä saada, mikä nyt on aika päivän selvää jos sellanen laite on seinässä. Jatkettiin vähän syrjäsemmälle puolelle kaupunkia ja löydettiin hyvä paikka, saatiin hinta mieleiseks ja otettiin siitä sitte pari yötä. Käytiin illalla baarikadulla syömässä ja juomassa muutamat oluet. Nähtiin myös hieno elegantti apsara-tanssiesitys, joka oli ehdottomasti näkemisen arvoinen. Nyt ku on ollu muutaman päivän tässä kaupungissa ni osaa jo keskustassa kävellä muistin varassa ja viihdytään paljon paremmin ku aluks. Jotenki oli sellanen fiilis, että ekaks ärsytti kaiken maailman kaupustelijat ja tuktuk kuskit, pahat hajut ja köyhyys. Nyt sietää kaupungin "huonoja puolia" jo paremmin ja osaa naatiskellakkin. Mut kyllä nää kaupungit on aika täynnä kaikenlaista roinaa sun muuta. Maaseudulla viihtyis ehkä paremmin :) 

Yhdeksäskymmenesneljäs päivä 26.6.

Käytiin aamulla vuokraamassa fillarit dollarin per nuppi ja lähdettiin sotkemaan temppeleille. Ostettiin eväät paikallisesta marketista, eli kiskan kokosesta kaupasta. Käytiin Angkor Tombilla, jonka jälkeen mentiin aamupalalle elefanttiterassin viereiselle pikku temppelille. Kun oltiin saatu syötyä niin paikallinen mies ajoi skootterilla ohi ja kutsui meidät juomaan olutta seuraavalle temppelille. Mietittin hetki ja todettiin, että mikäs siinä, kun kiire ei ollut. Höpöteltiin miehen ja hänen veljensä kanssa tovi ja juotiin oluita pikkuhiljaa. Oltiin hitusen varuillamme, koska olihan se nyt vähän epäilyttävää, että joku tarjoo siinä kohtaa ilmasta kaljaa. Paikalle asteli temppeleiden työntekijä ja samassa mieleen hiipi, ettei vaan olisi taas joku turistikusetus ja kohta vaadittaisiin rahaa luvattomasta kaljottelusta tai jostain vastaavasta. Homma lähtikin ihan eri suuntaan, kun pelkkää kmeriä puhuva työntekijä sanoi paikallisille tyypeille, ettei turistit ja paikalliset saa juoda samassa seurueessa mahdollisten kusettajien takia. Kaveri siis tulikin pitämään huolta meistä, aika siistiä. Todettiin ettei siinä mitään, kiitettiin oluista ja jatkettiin matkaa. Nähtiin yksi isoimmista temppeleistä Preah Khan ja ihailtiin sen mahtavaa olemusta ja loputtoman pitkän tuntuisia sokkeloisia käytäviä. Illalla pyöräiltiin vielä syömään kaupungin "paremmalle" puolelle ja syötyämme vietiin pyörät takaisin ja painuttiin nukkumaan. Pyörien palautusaika oli yhdeksään mennessä ja oltiin minuuttia vaille yheksää niitä palauttamassa. 

Yhdeksäskymmenesviides päivä 27.6.

Sovittiin edellisenä iltana, että joko lähdetään temppeleille tai hoidetaan blogi ja kuvat koneelta ajan tasalle. No aamulla todettiin, että datailu vie tänään koko päivän ja mitään muuta ei tehty kuin järjesteltiin kuvia ja kirjoitettiin blogia, joka oli jäänyt hiukan vähemmälle huomiolle. Käytiin hakemassa viereisestä kauppa/ ravintola/ guesthousesta takeawayt ja muuta tarpeellista. Muuten ei poistuttu huoneesta koko päivänä. Menee niin nopeesti aika ku tuijottaa ruutua. Mut oli kiva kattoo kuvia ja tajuta, että ollanhan me oltu aika kivoissa paikoissa ja monessa maassakin jo! Kyllä kannatti lähtee matkalle ;)